Viva Vivaldi!
Tampereen tuomiokirkko 3.10. 2026 klo 18
Sääksmäen kirkko 4.10.2026 klo 18
Händel-kuoro
Ritvalan kööri
Tampereen akateeminen sinfoniaorkesteri TASO
Solistit: sopraanot Anu Mattila ja Kaisa Kelloniemi sekä mezzosopraanoi Katja Mäkiö
Johtaa Debra Gomez-Tapio
Antonio Vivaldi (1678–1741) tunnetaan nykyisin ennen kaikkea viulukonsertoistaan ja Neljästä vuodenajasta, mutta kirkkomusiikki muodostaa huomattavan osan hänen tuotannostaan.
Konsertissa kuullaan teoksista kaksi tunnetuinta: Gloria (RV589) sekä Kyrie (RV587). Molemmat ovat tyypillisiä ”lyhytmessuja”, joita Italiassa suosittiin. Myöhemmin on tullut tavaksi esittää teokset yhdessä. Glorian ja Kyrien rinnastaminen paljastaa hyvin Vivaldin kirkkomusiikin kaksijakoisuuden: Gloria edustaa valoisaa, konsertoivaa ja melodisesti välitöntä puolta, kun taas Kyrie painottuu tummempaan sävyyn, kuorojen dialogiin ja kontrapunktiseen työskentelyyn. Molemmissa Vivaldi kuitenkin yhdistää liturgisen tekstin italialaisen barokin dramaattiseen ja erittäin elävään sävelkieleen.
Gloria (RV 589) on Vivaldin tunnetuin kirkkomusiikkiteos ja yksi koko barokin esitetyimmistä kuoroteoksista. Sen tunnelmia on kuvailtu lukuisin adjektiivein: juhlava, valoisa, riemukas, energinen, lyyrinen, lämmin, rukouksenomainen, dramaattinen ja loistelias. Kaikki luonnehdinnat ovat perusteltuja, sillä teoksessa vuorottelevat soljuvasti ilo, kiitos, nöyryys, rauha ja ylistys. Vivaldi seuraa tekstin merkityksiä tarkasti ja vaihtaa musiikillista ilmettä niiden mukana, mikä tekee kokonaisuudesta elävän ja dramaturgisesti eheän.
Teoksen ilmaisullinen vaihtelevuus selittänee Glorian asemaa kuorokirjallisuuden suosikkina. Jokainen tekstijakso saa oman musiikillisen luonteensa. Juhlavat kuoro-osat, herkät aariat, meditatiiviset duetot ja loisteliaat finaalit muodostavat rikkaan kokonaisuuden. Gloriaa pidetään myös yhtenä parhaista esimerkeistä Vivaldin kyvystä yhdistää kirkollinen arvokkuus konserttimaiseen energiaan, jossa barokin retoriikan keinot antavat liturgiselle tekstille erilaisia tunnetiloja.
Kyrie (RV 587) on kirjoitettu kahdelle neliääniselle kuorolle, kahdelle jousistolle ja continuolle. Teos muodostuu kolmesta osasta: Kyrie eleison, Christe eleison ja lopullinen Kyrie eleison. Teos on monumentaalinen, intensiivinen, ilmaisuvoimainen ja arkkitehtonisesti vaikuttava kirkkomusiikkiteokseksi, niin kuin sitä kuvataan musiikkikirjallisuudessa. Kaksikuoroisuus jatkoi venetsialaisen kirkkomusiikin pitkää perinnettä. Teos on ainoa säilynyt Vivaldin säveltämä Kyrie, mikä tekee siitä erityisen tärkeän hänen kirkkomusiikkinsa kokonaisuudessa.
Kolmiosainen rakenne (Kyrie – Christe – Kyrie) muodostaa selkeän draamallisen kaaren: vakava rukous, lempeämpi ja intiimimpi keskiosa sekä loistokas päätös. Viimeinen osa rakentuu laajaksi kaksoisfuugaksi, jossa kaksi kuoroa yhdistyvät vaikuttavaan polyfoniseen kudokseen.
Teosta pidetaan yhtenä Vivaldin onnistuneimmista kirkkoteoksista, sillä siinä yhdistyvät venetsialaisen monikuoroperinteen loisto, italialaisen barokin dramaattinen ilmaisu, Vivaldille ominainen melodinen kekseliäisyys sekä orkesterin ja kuorojen upea vuoropuhelu.
Tampereen akateeminen sinfoniaorkesteri TASO täydentää konserttimme herkkutarjotinta esittämällä Neljä vuodenaikaa -teoksesta kaksi osaa: Kevät ja Syksy.