Pidetyt konsertit 2013-2016

2016: Ave Maria – Neitsyt Maria -lauluja renessanssista romantiikkaan

2016: Tyrvään kirkon urut 30 vuotta

2016: Un Concerto di Musica Mariana

2015: Sound the Trumpet!

2014: Te Deum

2013: Lux Aeterna – ikuinen valo

2013: Seitsemän lohdun sanaa

2013: Joulukonsertti Enkeli Taivaan

2016: Ave Maria – Neitsyt Maria -lauluja renessanssista romantiikkaan

flyer_ave_maria

Händel-kuoro ja toscanalaiskuoro Coro di Gropina veivät kuulijat marraskuun Ave Maria -konsertissaan aikamatkalle kirkkomusiikin historiaan. Ohjelma tarjosi läpileikkauksen Neitsyt Maria -aiheisesta musiikista renessanssista romantiikkaan. Konserttiproduktio oli kulttuurinen tutkimusmatka; musiikillinen kaari ulottui kuudelle vuosisadalle ja näytti, miten eurooppalainen kirkkomusiikki on muuttunut ja kehittynyt.

Kuva Mariasta tähden lailla loistavana valona, ihmiskunnan taivaallisena puolestapuhujana ja esimerkillisenä naisena on innoittanut useita säveltäjiä luomaan upeaa musiikkia. Marian tarina on aina puhutellut ja koskettanut ihmisiä. Hänestä tehdyt laulut kuvastavat syntyaikaansa ja samalla myös kulttuurissa muuttuvia arvoja ja eri tyylikausien piirteitä.

Konsertin vanhimmat teokset kaikuivat Euroopan katedraaleissa uhkeimpana renessanssiaikana 1400- ja 1500-lukujen taitteessa. Varhaisempia säveltäjiä edustivat Heinrich Isaac ja Ludwig Senfl. Hans Leo Hasslerin teos Dixit Maria voidaan sijoittaa myöhäisen renessanssiin tai varhaiseen barokkiin. Urkuvirtuoosi Ilpo Laspas soitti Tampereen tuomiokirkon uruilla barokkisäveltäjä Dietrich Buxtehuden Magnificat-teoksen eli tulkinnan Marian kiitosvirrestä. Pienen palan klassismin aikakautta konserttiin toi Mozartin kirjoittama kanon Ave Maria. Lempäälän Pyhän Birgitan kirkon konsertissa Laspas soitti näiden sijaan Heinrich Scheidemannin Magnificat-teoksen sekä Johann Sebastian Bachin sävellyksen Fuga sopra il Magnificat Meine Seele erhebt den Herren, BW 733.

Konsertin jälkimmäinen puolisko esitteli romantiikan ajan Maria-lauluja. Johannes Brahms rakensi Marienlieder-laulunsa saksalaisen kansanperinteen teksteille. Felix Mendelssohn puolestaan tukeutui perinteiseen Ave Maria -tekstiin ja rakensi upean, kahdeksanäänisen kuoroteoksen, jota kantaa erityisesti tenorisolisti. Solistina sekä Lempäälän että Tampereen konsertissa lauloi Juha Yli-Knuuttila.

Lempäälän kirkko perjantaina 18.11. klo 19

Tampereen tuomiokirkko lauantaina 19.11. kello 18

Alkuun

2016: Tyrvään kirkon urut 30 vuotta

imgp3920

 

20160515_144945

Urkutaiteilija Ilpo Laspas esiintyi Händel-kuoron kanssa Tyrvään kirkon urkujen 30-vuotisjuhlakonsertissa. Laspas esitti urkusolistina Nicholas de Grignyn (1672-1703) viisiosaisen teoksen Veni Creator sekä Francois Couperinin (1668-1733) teoksen Offertoiree sur les Grands Jeux. Händel-kuoron laulaja Marjo Nurmi lauloi samassa konsertissa soolona Johannes Brahamsin (1833-1897) kappaleen Geistliches Wiegenlied.

 

20160515_144225

20160515_144401

Händel-kuoro esitti konsertissa Max Regerin (1873-1916) teoksen 4 Marienlieder sekä muuta kevään 2016 Italian-matkan ohjelmistoaan.

Tyrvään kirkko 15.5.2016

 Alkuun

2016:  Un Concerto di Musica Mariana

konserttikirkko_figline

Händel-kuoro vieraili vuoden 2016 huhti-toukokuun vaihteessa Italian Toscanassa, jossa se esiintyi italialaisen sisarkuoronsa Coro SS. Pietro e Paolo di Gropinan kanssa kahdessa Musica Mariana -yhteiskonsertissa. Urkutaiteilija Ilpo Laspas esiintyi konserteissa sekä säestäjänä että urkusolistina.

Gropina- ja Händel-kuoroja yhdistää kiinnostus vanhan musiikin esityskäytäntöjä kohtaan. Italialaiskuoron sekä sen johaja Sarah Hambyn ominta aluetta on renessanssin musiikki, kun taas Händel-kuoro on perehtynyt Debra Gomez-Tapion johdolla erityisesti barokin ajan musiikkiin. Konsertin ohjelmisto oli laadittu kuorojen yhteistyönä. Sen musiikillinen kaari ulottui usealle vuosisadalle ja näytti, miten eurooppalainen kirkkomusiikki on muuttunut ja kehittynyt. Musiikin teemaksi oli valittu taiteen kuvatuin pyhimys, Neitsyt Maria. Maria-laulut kuvastavat syntyaikaansa ja samalla myös kulttuurissa muuttuvia arvoja ja eri tyylikausien piirteitä.

Konserteissa esitetyt Maria-laulut kuvastivat syntyaikaansa. Esimerkiksi renessanssiaikana 1400-luvulla syntyi kansanhurskautta ja nöyryyttä korostanut liike devotio moderna, joka nosti Neitsyt Marian kristittyjen esikuvaksi. Keskellä musiikillisesti uhkeinta renessanssia Euroopan katedraalit täyttyivät säestyksettömästä moniäänisestä Maria-aiheisesta kirkkolaulusta. Händel-kuoron ja italialaiskuoron yhteiskonsertin vanhimmat teokset peilaavat juuri tätä vaihetta Maria-kultista.

Yläkuvassa on toinen konserttipaikoista, Figlinen kirkko.

Alakuvassa on Arezzon katedraali, joss kuorot konsertoivat Ilpo Laspaksen kanssa 4. toukokuuta 2016.

arezzon_katedraali_ilta_auringossa

 

figline

Kuvassa Händel-kuorolaiset harjoittelevat Debra Gomez-Tapion johdolla Italiassa.

Figlinen kirkko 3.5.2016

Arezzon tuomiokirkko 4.5.2016

Alkuun

2015: Sound the Trumpet!

flyer_etupuoli

Vasket säestivät Händel-kuoroa Purcell-konsertissa. Händel-kuoron Sound the Trumpet -ohjelmisto kunnioitti englantilaisen barokkisäveltäjä Henry Purcellin (1659–1695) monipuolista tuotantoa. Tuomiokirkon konsertti 21.11.2015 oli myös säveltäjän kuoleman 320-vuotispäivä.

Purcell sävelsi maallista musiikkia, kuten oopperoita sekä erilaista juhlamusiikkia hovin tarpeisiin. Näiden lisäksi hänen tuotannostaan on säilynyt myös suuri määrä kirkkomusiikkia. Händel-kuoron konsertti tarjosi yleisölle monipuolisen katsauksen Purcellin sävellystuotantoon. Konsertin ohjelma rakentui Purcellin kuningatar Maryn hautajaisiin säveltämän musiikin ympärille. Teos esitettiin myös Purcellin omissa hautajaisissa vuonna 1695. Esityskokoonpanona teoksessa oli kuoro, solistit, vaskiyhtye, rumpu ja urut. Erityisen vaikuttavaksi teoksen konsertissa teki kuoron juhlallinen kulkue tenorirummun ja vaskien säestäessä.

Konsertin muu ohjelma rakentuu Purcellin kirkkomusiikkituotannosta valittuihin teoksiin siten, että konsertin aloittavista juhlavista vaskifanfaareista siirryttiin vähitellen hartaampiin tunnelmiin. Kuoron osuudet esittelivät yleisölle anglikaanisen kirkon kirkkomusiikkiin keskeisenä kuuluvia anthemeita, jotka vastaavat saksalaisen kielialueen kantaatteja.

Konsertin johti Händel-kuoron taiteellinen johtaja Debra Gomez-Tapio. Solisteina lauloivat sopraano Anu Mattila, mezzosopraano Marjo Nurmi ja altto Elina Aho-Kuusama, tenori Mats Lillhannus ja baritoni Lauri Solin. Cembalistina ja urkurina oli kuoron pitkäaikainen yhteistyökumpöpani Ilpo Laspas. Soitinryhmä muodostui Risto Skrikbergin tenorirummusta ja Tampere Filharmonian muusikoista kootusta vaskiryhmästä.

Harri Hautala kirjoitti konserttiarvostelussaan: ”Händel-kuoroa johtaneen Derba Gomez-Tapion laatima ohjelma olikin vaihtelevuudessaan oivallinen. Musiikkia tehtiin monenlaisissa kokoonpanoissa Ilpo Laspasin soittamista urku- ja cembalosooloista kuoron omiin sooloihin. Tampere Filharmoniasta tullut vaskikvartetti puhalsi läpi konsertin loisteliaalla tarkkuudella. Antoisan konsertin kaikkea soittamista ja laulamista kannattelivat käytännöllisyys ja maanläheisyys, mikä on ominaista myös Purcellin musiikille ja ylipäätään englantilaiselle musiikille.”

Tampereen tuomiokirkko la 21.11. 2015

Hämeenlinnan kirkko su 22.11.2015

Alkuun

2014: Te Deum

_full1
Händel-kuoro Vaasan kaupunginorkesterin kanssa Vaasan kansainvälisillä kuorofestivaaleilla Te Deum -ohjelmistolla keväällä 2015. Kuva: Johan Hagström

Juhlavista juhlavin musiikki soi kuoron pääkonsertissa Tampereen tuomiokirkossa 16.11.2014 klo 18: pääteoksena kuultiin G.F. Händelin Dettingen Te Deum. Lisäksi esitimme harvinaisen herkkupalan, ruotsalaisen barokkisäveltäjän Johan Helmich Romanin teoksen Te Deum.

Uljas juhlallisuus kuului sekä Händelin että Romanin teoksissa: molemmat säveltäjät käyttivät teoksissaan orkesteria, jossa jousistoon on lisätty trumpetit ja timbanit. Teosten orkesteri oli suurin kokoonpano, joka barokkiaikana oli käytössä. Orkesterina soittava Tampere Chamber varmisti, että juhlallisuutta riittää myös tässä konsertissa. Solistina lauloi Petteri Salomaa, yksi ikäpolvensa kansainvälisesti menestyneimmistä suomalaisista mieslaulajista

Seuraavaksi kevääksi 2015 Händel-kuoro kutsuttiin Vaasan kansainvälisille kuorofestivaaleille, jossa se esitti Te Deum -konsertin Vaasan kaupunginorkesterin säestyksellä. Baritonisolistina Vaasan konsertissa lauloi Jussi Lehtipuu.

Te Deumin teksti on kristillinen, mutta monet tekstiin perustuvat sävellykset on tehty valtiollisiin seremonioihin juhlistamaan kuninkaiden saavuttamia voittoja aikakauden lukuisissa sodissa. Esimerkiksi Händelin Dettingen Te Deum valmistui vuonna 1743 juhlistamaan Englannin ja Itävallan voittoa Ranskasta Dettingenin taistelussa.

Georg Friedrich Händeliä (1685–1759) ei säveltäjänä juurikaan tarvitse esitellä. Hänen on sanottu olleen musiikkimaailman ensimmäinen superstar, joka tunnettiin koko Euroopassa ja jota jäljiteltiin vielä kauan hänen kuolemansa jälkeenkin. Händel rakensi Dettingen Te Deum -teokseensa poikkeuksellisen juhlalliset kuoro-osuudet.

Johan Helmich Roman (1694 – 1758) oli ensimmäinen merkittävä ruotsalainen säveltäjä ja aikansa keskushahmo Ruotsin musiikkielämässä. Häntä on kutsuttu ”Ruotsin musiikin isäksi” ja myös ”ruotsalaiseksi Händeliksi”, sillä hän opiskeli englannissa ja siellä vaikuttui Georg Friedrich Händelin musiikista. Hän toi esikuvansa musiikkia Ruotsiin ja esitti sitä ruotsiksi; Roman oli hyvin kiinnostunut tutkimaan ruotsin kielen soveltuvuutta kirkkomusiikkiin. Erityisesti konsertissa kuultava Romanin Te Deum on Händel-henkiseen tyyliin sävelletty teos. Tyylillisesti Roman sijoittui myöhäisbarokin ja ns. galantin tyylin murrosvaiheeseen.

Tampereen tuomiokirkko 16.11.2014

Vaasan kirkko 16.5.2015

Alkuun

2013: Lux Aeterna – ikuinen valo

Syksyllä 2013 Händel-kuoro palasi muutaman vuoden tauon jälkeen pyhäinpäivän musiikkiin. Konsertissaan Tampereen tuomiokirkossa pyhäinpäivän jälkeisenä sunnuntaina 3.11.2013 kuoro esitti kahden barokkiajan säveltäjän näkemyksen sielunmessusta: luterilaista musiikkia edusti saksalaisen Heinrich Schützin (1585–1672) Musikalische exequien vuodelta 1636 ja katolista musiikkia kahta sukupolvea nuoremman ranskalaisen säveltäjän Marc-Antoine Charpentier’n (1643–1704) Messe des morts (luultavasti 1690-luvulta). Kolmantena teoksena konsertissa kuultiin Johann Sebastian Bachin (1685–1750) motetti Jesu, meine Freude (BWV 227), joka myös on sävelletty surumusiikiksi ilmeisesti vuonna 1723.

Esittämällä kahden barokkiajan säveltäjän teoksen samasta aiheesta Händel-kuoro halusi tarjota konserttiyleisölle erilaisia näkökulmia barokkimusiikkiin ja sen kehitykseen sekä barokkiaikaan. Schützin teoksessa on kuultavissa muistumia renessanssimusiikin polyfoniasta, mutta Charpentier’n messussa taas havaitaan barokkiajan pyrkimys harmoniaan ja tekstin selkeyteen. Yhteistä molemmille säveltäjille on se, että he opiskelivat Italiassa ja välittivät italialaisten säveltäjien musikaalisia innovaatioita kotimaihinsa. Schütz sai vaikutteensa Giovanni Gabrielilta ja myöhemmin Claudio Monteverdilta, Charpentier’n opettajana oli Giacomo Carissimi. Konsertin kolmannen teoksen säveltäjä Bach puolestaan tutki Schützin musiikkia ja sai vaikutteita siitä.

J.S. Bachin motettia pidetään nykyisin yleisesti a cappella -teoksena, mutta Bach on säveltänyt sen esitettäväksi continuo-ryhmän kanssa. Näin esitettynä teosta kuullaan nykyisin hyvin harvoin. Händel-kuoro esitti motetin sellaisena kuin säveltäjä sen on tarkoittanut esitettäväksi. Myös Schützin ja Charpentier’n teokset kuultiin continuon säestäminä. Continuo-ryhmässä soittivat Anna-Maaria Oramo, urkupositiivi, Louna Hosia, barokkisello, Jani Sunnarborg, barokkifagotti ja Eero Palviainen, luuttu. Solisteina olivat sopraanot Anu Mattila ja Kaisa Kelloniemi, altto Elina Aho-Kuusama, tenorit Mats Lillhannus ja Juha Yli-Knuuttila sekä basso Antti Nissilä. Konsertin johti Händel-kuoron taiteellinen johtaja Debra Gomez-Tapio.

Harri Hautala arvioi konserttia Aamulehdessä mm. seuraavin sanoin: ”Nykyisen Händel-kuoron eittämätön vahvuus on laulajiston erinomaisen lämmin ja harrashenkinen sointi. Tunnelmallinen sointi kantaa sopivan ohjelmiston parissa kauniina, täyteläisenä ja luonnollisena. – – Sitäkin hienommin kokonaisuutena onnistui Schützin hautajaismessu, jossa kuoron ja laadukkaan solistijoukon yhteistyö heijasti vahvasti teoksen musiikillista ja hengellistä saumattomuutta. Tässä kerrottiin tarinaa aidolla äänellä ja herkkyydellä.”

Tampereen tuomiokirkossa su 3.11.2015

Alkuun

2013: Seitsemän lohdun sanaa

Hiljaisen viikon kirkkokonserteissa Händel-kuoro tarjosi mahdollisuuden pysähtyä ottamaan pääsiäinen vastaan ja tutustumaan samalla kertaa sekä varhaisen että täysbarokin musiikillisiin mestariteoksiin. Händel-kuoro solisteineen konsertoi hiljaisella viikolla vuonna 2013 kolmesti Tampereen kirkoissa. Kuoron tavoite on luoda Tampereelle pysyvää, pääsiäiseen liittyvää musiikkikulttuuria, ja konsertit toteutettiin nyt kolmantena vuonna peräkkäin. Konsertit johti Debra Gomez-Tapio.

Ohjelmistossa oli kirkkomusiikkia kolmelta merkittävältä barokkisäveltäjältä. Saksalaisen täysbarokin aika mielletään usein alkavaksi J. S. Bachin (1685–1750) syntymän tienoilla, ja hänen kuolinvuotensa on puolestaan usein määritelty barokkiaikakauden päätepisteeksi. Siinä mielessä Bachia voidaan pitää koko barokkimusiikin aikakautta määrittävänä tekijänä. Hänen vaikuttava ja dramaattinen, yksitoistaosainen motettinsa Jesu, meine Freude on sävelletty vuoroin runoilija Johann Franckin ja roomalaiskirjeen teksteihin.

Varhaisempaa barokkia edusti Heinrich Schütz (1585–1672), joka oli 1600-luvulla luterilaisen kirkkomusiikin säveltäjänä samassa asemassa kuin Bach sata vuotta myöhemmin. Schützin kärsimysoratorio Jeesuksen Kristuksen seitsemän sanaa ristillä koostuu viidestä osasta. Sisimmän osa on solistien ja pienen kuoron esittämä kertomus Jeesuksen kärsimyshistoriasta. Sitä ympäröi jousiyhtyeen ja urkujen esittämä Sinfonia. Teoksen aloittaa ja päättää kuoron laulamat Introitus sekä Conclusio. Kuoroa säesti eri konserteissa cembalo tai urut. Cembalistina ja urkurina Tuomiokirkon ja Härmälän kirkon konserteissa toimi Ilpo Laspas ja Aleksanterin kirkossa urkurina oli Riikka Viljakainen. Tenorievankelistana lauloi Juha Yli-Knuuttila.

Kuoroteosten välissä altto Elina Aho-Kuusama lauloi osia Antonio Vivaldin (1678–1741) varhaistuotantoa edustavasta teoksesta Stabat Mater. Tarina kertoo Neitsyt Marian surusta Jeesuksen ristin äärellä. Stabat Mater on ilmeisesti Vivaldin kirkkomusiikkiteokssta varhaisin, ja sen säestys joka on vailla Vivalvin orkesteri- ja instrumentaalimusiikile tyypillisiä virtuoosiosuuksia, tuee solistia maltillisesti ja tasapainoisesti.

Härmälän kirkko ma 25.3.2013

Aleksanterin kirkko ti 26.3.2013

Tampereen tuomiokirkko ke 27.3.2013

Alkuun

2013: Joulukonsertti ”Enkeli taivaan”

Enkelit ovat ilon airuita, julistavat joulun sanomaa. Konsertin nimeksi oli valittu ”Enkeli taivaan” kaikkein rakkaimman ja tutuimman joululaulun mukaan. Lutherin tiedetään säveltäneen jouluvirtensä vuonna 1539. Tuohon virteen liittyy varmasti kaikille kauniita muistoja lapsuudesta, koulun joulujuhlasta, joulun taiasta. Monet muutkin konsertin lauluista liittyivät enkeleihin, jotka tuovat joulun ilosanomaa. Monissa lauluissa yleisö saattoi liittyä mukaan.

Ohjelmaan sisältyi tuttuja, vanhoja kansainvälisiä joululauluja aina renessanssista 1800-luvulle asti, ja ne esitettiin sävellysajankohdalle tyypillisellä tyylillä ja suurkuorolle sopivina sovituksina. Konsertissa kuultiin myös kuoron solistien esittämiä lauluja Bachin jouluoratoriosta sekä Händelin Messiaasta ja urkutaiteilija Ilpo Laspaksen urkusooloja.

Aleksanterin kirkko 14.12. 2013

Alkuun

Save

Save

Save

Save