Pidetyt konsertit 2007-2012


2012: Pyhä Cecilia, sävelten suojelija

2012: Seitsemän lohdun sanaa

2011: Konserttimatka Italiaan

2010: O Magnum Mysterium

2009: Heikki Sarmanto: Talvisota

2008: Ralph Vaughan Williams: Mass in g minor

2007: W. A. Mozart: Requiem

2012: Pyhä Cecilia, sävelten suojelija

Vuoden 2012 pääkonsertissaan Tampereen tuomiokirkossa 18.11. Händel-kuoro esitti muusikoiden suojelus-pyhimykselle Pyhälle Cecilialle omistettua musiikkia a cappella ja Helsingin Barokkiorkesterin säestyksellä. Rooman valtakunnan viimeisinä vuosisatoina elänyt Pyhä Cecilia on muusikoiden ja musiikin suojeluspyhimys. Hänen muistopäiväänsä vietetään katolisissa maissa 22.11. Pyhälle Cecilialle ovat renessanssiajasta nykypäiviin omistaneet teoksiaan lukuisat säveltäjät, kuten Giovanni Pierluigi da Palestrina, Henry Purcell, Georg Friedrich Händel, Joseph Haydn, Charles Gounod ja Arvo Pärt. Siten Pyhälle Cecilialle omistettu musiikki on tärkeä osa länsimaisen vokaalimusiikin historiaa.

Konsertin ohjelmistoon oli valittu monista vaihtoehdoista kaksi teosta: barokkiajan musiikkia edusti Alessandro Scarlattin (1660–1725) Messa di Santa Cecilia vuodelta 1720 ja uudempaa musiikkia Benjamin Brittenin (1913–1976) Hymn to St. Cecilia, joka on valmistunut vuonna 1942. Alessandro Scarlattin Messa di Santa Cecilia on sävelletty sekakuorolle, laulusolisteille ja jousiorkesterille. Katolisen kirkon messukaavaa noudattavaa teosta pidetään Scarlattin kirkkomusiikkiteoksista merkittävimpänä. Musiikinhistoriassa se on myös tärkeä teos, sillä sen katsotaan olevan yksi niistä sävellyksistä, jotka viitoittivat kehitystä kohti suurimuotoisia Bachin, Mozartin ja Beethovenin messuja.

Benjamin Brittenin kolmiosainen a cappella -teos Hymn to St. Cecilia on monissa Euroopan maissa tullut suosituksi kuoroteokseksi. Teoksen valmistuminen sijoittuu aikaan, jolloin 29-vuotias Britten löysi oman sävelkielensä. W. H. Audenin Brittenille omistama teksti kuvastelee säveltäjän elämäntilannetta omaa ilmaisuaan etsivänä taiteilijana sekä musiikin ihmistä vahvistavaa ja elvyttävää voimaa.

Konsertin johti Händel-kuoron taiteellinen johtaja Debra Gomez-Tapio. Solisteina lauloivat sopraanot Kaisa Kelloniemi ja Anu Mattila, altto Elina Aho-Kuusama, tenori Juha Yli-Knuuttila, basso Antti Nissilä. Helsingin Barokkiorkesteria pidetään Pohjoismaiden johtavana barokkikokoonpanona, joka esiintyy säännöllisesti kansainvälisillä musiikkifestivaaleilla. Sen johtajina ja solisteina vierailevat johtavat vanhan musiikin asiantuntijat Suomesta ja ulkomailta.

Konsertista esitettiin myös urkusäestyksellinen versio Huittisten kirkossa 14.10.2012 ja Jyväskylän Taulumäen kirkossa 11.11.2012. Urkurina oli Händel-kuoron varajohtaja, urkuri Riikka Viljakainen. Hän esitti konserteissa urkusooloina myös kolme Alessandro Scarlattin pojan Domenico Scarlattin sonaattia.

Orkesterisäestyksellinen konsertti 18.11.2012 Tampereen tuomiokirkossa

Urkusäestyksellinen konsertti 11.11.2012 Jyväskylän Taulumäen kirkossa

Urkusäestyksellinen konsertti 14.10.2012 Huittisten kirkossa

 
Alkuun

2012: Seitsemän lohdun sanaa

Hiljaisella viikolla 2012 Händel-kuoro esiintyi kolmesti yhteistyössä Vokaaliyhtye Lumouksen ja Tampereen Kamarimusiikkiseuran jousiyhtyeen kanssa Tampereen kirkoissa. Vokaaliyhtye Lumous esitti 1400-luvulta peräisin olevan sävellyksen Jeremian valitusvirsiin Incipit Lamentatio Jereme prophete. Jeremian valitusvirret liittyvät Jerusalemin ja sen temppelin hävitykseen 600-luvulla eKr. Valitusvirsien tunteelliset, ilmaisuvoimaiset ja runolliset säkeet on perinteisesti luettu kristikunnan kirkoissa hiljaisen viikon aikana. Valitusvirsien tekstiin on tehty lukuisia sävellyksiä. Tässä tilaisuudessa kuultu sävellys on peräisin Montecassinon kokoelmasta, johon sisältyy renessanssimusiikkia Aragonialle tuolloin kuuluneen Napolin hovista. Säveltäjä on tuntematon, mutta musiikki on sävelletty noin vuosien 1430 ja 1480 välisenä aikana.

Tampereen Kamarimusiikkiseuran jousiyhtye esitti osia Joseph Haydnin (1732–1809) teoksesta Septem Verba Christi in Cruce eli Jeesuksen seitsemän sanaa ristillä. Haydn sävelsi teoksen Cádizin katedraalin tilauksesta, ja se esitettiin ensimmäistä kertaa hiljaisella viikolla vuonna 1787 messun osana. Esityksessä musiikki ja puheosuudet vuorottelivat muodostaen kokonaisuuden, jonka äärellä kuulija sai hiljentyä. Tämän omaperäisen teoksen maalailevat sointivärit, yllättävät kontrastit ja monipuolinen harmonia välittävät sanomaa Kristuksen kahdenlaisesta olemuksesta Jumalan ja ihmisen poikana sekä hänen viimeisten hetkiensä kamppailusta. Konsertissa kuultiin teoksesta osat I ”Isä, anna heille anteeksi. He eivät tiedä, mitä tekevät”, II ”Totisesti: jo tänään olet minun kanssani paratiisissa” ja IV ”Jumalani, Jumalani, miksi hylkäsit minut?”

Händel-kuoro ja Tampereen Kamarimusiikkiseuran jousiyhtye esittivät yhdessä Heinrich Schützin (1585–1672) passion Jeesuksen Kristuksen seitsemän sanaa ristillä suomeksi. Saksalainen Schütz oli 1600-luvulla luterilaisen kirkkomusiikin säveltäjänä samassa asemassa kuin J. S. Bach seuraavalla vuosisadalla. Passiot, messut ja muu kirkkomusiikki muodostavat hänen laajan tuotantonsa merkittävimmän osan. Jeesuksen Kristuksen seitsemän sanaa ristillä vuodelta 1645 muodostuu viidestä osasta, joista sisimmäinen sisältää Raamatun kertomuksen Jeesuksen kärsimyshistoriasta solistien ja pienen kuoron esittämänä. Kärsimyshistoriaa kehystää jousiyhtyeen ja urkujen esittämä sinfonia. Teoksen aloittaa kuoron laulama Introitus ja päättää kuoron esittämäConclusio. Tenorievankelistana lauloi Juha Yli-Knuuttila ja muissa osissa vuorottelivat kuoron omat solistit.

Maanantaina 2.4.2012 klo 19 hiljaisen viikon konsertti Messukylän kirkossa

Tiistaina 3.4.2012 klo 18 jumalanpalvelvelus Aleksanterin kirkossa

Keskiviikkona 4.4.2012 klo 18 hiljaisen viikon konsertti Viinikan kirkossa

Alkuun

2011: Konserttimatka Italiaan

Händel-kuoro teki 19.–23.10.2011 matkan Italiaan ystävyyskuoronsa Coro SS. Pietro e Paolo di Gropinan luokse Toscanaan. Matkan aikana kuoro esiintyi kolmessa kirkossa: Arezzossa (barokkityylinen SS Flora e Lucilla in Badia), Gropinassa (romaaninen La Chiesa di San Pietro o Pieve 700-luvulta) ja Terranuovassa (hiljattain rakennettu La Chiesa di Santa Maria Nuova di Terranuova Bracciolini).

Konserttimatkan ohjelmisto koostui renessanssiajan musiikista sekä uudemmasta englantilaisesta ja suomalaisesta musiikista. Händel-kuoro esitti Heinrich Schützin teokset Es wird das Scepter von Juda ja Er wird sein Kleid in Wein waschen. Kuorojen yhdessä esittämiä teoksia olivat Orlando di Lasson Jubilate Deo ja Jerusalem plantabis vineam sekä Sanctus Ralph Vaughan Williamsin messusta g-molli ja ylimääräisenä laulettu Ahti Sonnisen Rauhaa, vain rauhaa. Händel-kuoro esitti lisäksi Benjamin Brittenin Hymn to St. Cecilian ja Jean Sibeliuksen Finlandia-hymnin. Konserteissa kuoroa johtivat kuoron taiteellinen johtaja Debra Gomez-Tapio ja isäntäkuoron taiteellinen johtaja Sarah Hamby.

Arezzossa 20.10.2011
Gropinassa 21.10.2011
Terranuova Bracciolinissa 22.10.2011

Alkuun

 2010: O Magnum Mysterium

Vuoden 2010 pääkonsertissaan ensimmäisenä adventtina Händel-kuoro esitti Tampereella harvoin kuultavaa renessanssiajan kauneinta adventti- ja joulumusiikkia. Konsertin otsikko oli O Magnum Mysterium. Tähän joulun ihmettä kuvaavaan tekstiin perustuva teos kuultiin konsertin aikana neljästi – joka kerralla eri säveltäjän musiikkina. Konsertti huipentui renessanssiajan loisteliaiksi luonnehdittuihin polykoraalisiin teoksiin, joita edusti muun muassa Venetsian Pyhän Markuksen kanttorin Giovanni Gabrielin O magnum mysterium 1500-luvulta. Yleisö kuuli myös aikakauden säveltäjille ominaista leikittelyä kirkkoakustiikalla ja kuorojen sointiväreillä.

Händel-kuoroa säesti konsertissa yhdeksänhenkinen renessanssisoitinyhtye periodi-instrumentein. Gambaryhmässä soittivat gambataiteilijat Varpu Haavisto, Mikko Perkola, Louna Hosia ja Markus Kuikka, pasuunaryhmässä Vesa Lehtinen, Esa Fagerholm, Martti Vesola ja Sakari Kekola. Lisäksi mukana oli cembalisti ja urkuri Ilpo Laspas. Solistina soitti brittiläinen Gawain Glenton. Hänen soittimensa oli renessanssiajan puhallin cornetto eli sinkki. Maailmanluokan sinkinsoittajia ei Suomessa ole, joten yleisöllä oli harvinainen tilaisuus kuulla tätä soinniltaan loistokasta, adventtimusiikin esittämiseen erinomaisesti sopivaa soitinta.

Adventtikonsertillaan Händel-kuoro halusi rikastuttaa Tampereen seudun musiikkielämää ja monipuolistaa joulunajan konserttitarjontaa. Tavoitteena oli poikkeuksellisen musiikkielämyksen tarjoava konsertti, joka vei kuulijat renessanssiajan äänimaailman loistoon ja kuvasi keinoja, joita aikakauden säveltäjät – kuten William Byrd, Tomás Luis de Victoria, Orlando di Lasso ja Samuel Scheidt – käyttivät ilmaistakseen joulun ilosanomaa.

Tampereen tuomiokirkossa su 28.11.2010 klo 18

Alkuun

2009: Heikki Sarmanto – Kim Rich: Talvisota – Requiem for the Fallen of the Winter War

Vuosi 2009 oli Händel-kuoron toiminnan 40-vuotisjuhlavuosi, jonka juhlistamiseksi kuoro päätti tilata ensimmäisen tilausteoksensa. Koska juhlavuosi sattui talvisodan syttymisen 70-vuotis-muistovuoteen, teoksen teemaksi päätettiin vuonna 2007 valita talvisota. Ajatus talvisotaan liittyvän teoksen tilaamisesta oli kuoron taiteellisen johtajan Debra Gomez-Tapion. Tilaussävellyksen toteuttamiseksi kuoron johto haastatteli kolmea säveltäjää, joista Heikki Sarmanto kiinnostui aiheesta heti: hän tunsi aiheen omakohtaisten sota-aikaisten kokemustensa johdosta itselleen läheiseksi. Teoksen libreton kirjoitti säveltäjän pitkäaikainen yhteistyökumppani, yhdysvaltalainen kirjailija Kim Rich, sillä säveltäjä halusi teokselle libretistin, joka kykenisi katsomaan talvisotaa etäämmältä kuin suomalaiset.

Tilausteoksen otsikoksi muotoutui Talvisota – Requiem for the Fallen of the Winter War. Kim Richin kirjoittama libretto valmistui keväällä 2008. Se on sanomaltaan lempeä ja sovinnollinen sekä sodanvastainen. Yksi tekstin pääteemoista on anteeksianto. Libretto seuraa perinteistä latinankielistä requiem-messukaavaa, mutta kommentoi talvisodan tapahtumia ja taustoja englanniksi, venäjäksi ja suomeksi. Säveltäjä Heikki Sarmanto työskenteli teoksen parissa suurimman osan vuodesta 2008. Teoksen ensimmäinen versio valmistui vuoden 2009 alussa, minkä jälkeen teosta kehitettiin edelleen säveltäjän ja kuoron taiteellisen johtajan Debra Gomez-Tapion yhteistyönä kuorolle mahdollisimman hyvin sopivaksi. Musiikillisesti sävellys yhdistelee jazzin, klassisen ja rytmimusiikin perinteitä. Oleellinen osa teosta ovat jazz-yhtyeen improvisaatiot. Kestoajaltaan noin 70 minuuttia pitkässä teoksessa on yhdeksän osaa: 1. Introit: Requiem, 2. Kyrie, 3. Gradual, 4. Tract, 5. Sequence (Dies Irae – Day of Wrath), 6. Offertory, 7. Lament for the Dead, 8. Sanctus (Blessing of the Snow), 9. Agnus Dei.

Teoksen esityksissä Händel-kuoron kanssa on esiintynyt Heikki Sarmannon kvartetti kokoonpanolla Heikki Sarmanto, piano, Juhani Aaltonen, huilu ja saksofoni, Pekka Sarmanto, basso ja Reiska Laine, rummut. Solistitehtävissä on käytetty kuoron omia solisteja, altto Elina Aho-Kuusamaa ja tenori Ismo Hännistä. Konsertit on johtanut Händel-kuoron taiteellinen johtaja Debra Gomez-Tapio. Teoksen kantaesitys oli Tampereen tuomiokirkossa 31.10.2009. Tapahtuma oli myös Händel-kuoron 40-vuotisjuhlakonsertti. Teos on tähän mennessä esitetty eri puolilla Suomea kaikkiaan kahdeksan kertaa ja sen on konsertissa kuullut yli 4000 henkeä.

Kantaesitys Tampereen tuomiokirkossa pyhäinpäivänä 31.10.2009

Tampereen tuomiokirkossa 3.2.2010 valtakunnallisilla kanttoripäivillä

Temppeliaukion kirkossa Helsingissä 13.3.2010 osana Kirkko soikoon –festivaalia, konsertti myös taltioitiin jä lähetettiin Yle Radio 1:ssä 19.3.2010

Porin Teljän kirkossa 14.3.2010

Tyrvään kirkossa Sastamalassa 27.3.2010

Vaasan kirkossa 13.5.2010 osana Vaasan kuoropäiviä

Jämsän kirkossa 16.5.2010 osana Valkaman taideviikkoja

Kuusankoskitalossa 13.3.2011 Talvisodan päättymisen muistopäivänä

Alkuun

2008: Ralph Vaughan Williams: Mass in G minor

Ralph Vaughan Williams (1872 – 1958) on sanottu olleen englantilaisista englantilaisin säveltäjä. Hän vaikutti maansa musiikkiperinteeseen kansanmusiikin tallentajana sekä nuorten säveltäjien opettajana ja tukijana. Vuonna 2008 Williamsin kuolemasta oli kulunut 50 vuotta.

Williams kypsyi säveltäjänä varsin myöhään: hänen ensimmäinen laulunsa ”Lindea Lea” julkaistiin vasta säveltäjän täytettyä 30 vuotta. Siitä huolimatta Williams ehti luoda pitkän ikänsä aikana merkittävän tuotannon. Hän sävelsi sinfonioita, oopperaa, balettia, kuoroteoksia sekä myös elokuva- ja näyttämömusiikkia.

Williams viehättyi 1900-luvun alussa englantilaisten kansanlaulujen melodioista ja anonyymista historiasta. Hänen omassa musiikissaan on runsaasti vaikutteita keräämästään kansanmusiikista. Toisaalta R.V. Williams yhdisti myös barokin sointimaailman nykyaikaan. Williamsin musiikkiin on liitetty monia adjektiiveja. Se on tunne- ja ilmaisuvoimaista, pehmeän melodista, pohjimmaiselta olemukseltaan perienglantilaista. Williams osasi sulauttaa erilaisia musiikillisia vaikutteita teoksiinsa, mutta onnistui silti säilyttämään aina oman, tunnistettavan tyylinsä. Maurice Ravelin kerrotaan sanoneen, että Williams on ”ainoa oppilaistani, joka ei kirjoita minun musiikkiani”. Williamsin myöhemmässä tuotannossa musiikkiin kietoutui yhä enemmän dissonanssisointuja ja sotien tuomaa synkempää maailmankuvaa.

Händel-kuoro esitti vuonna 2008 pääkonsertissaan R. V. Williamsin vuonna 1922 säveltämän messun Mass in G minor. Messu edustaa Williamsin varhaisempaa kautta, jota on usein luonnehdittu lyyriseksi ja kansanmusiikin melodiakulkuja hyödyntäväksi kaksoiskuoroteokseksi. Solisteina konsertissa olivat sopraano Kaisa Koskinen, altto Elina Aho-Kuusama, tenori Juha Yli-Knuuttila ja basso Antti Nissilä. G-mollimessua konsertissa täydensi Williamsin motetti Lord, Thou hast been our refuge.

Tampereen Aleksanterin kirkossa 2.5.2008

Lahden ristin kirkossa 3.5.2008

Tampereen tuomiokirkossa 1.11.2008

Alkuun

2007: W. A. Mozart: Requiem

Händel-kuoron pääprojekti vuosina 2007-2008 oli Wolfgang Amadeus Mozartin Requiemin esittäminen viidessä konsertissa. Koko vuoden kestäneen tiiviin harjoittelun jälkeen kuoro esitti Requiemin kolmesti syksyn 2007 aikana. Pääkonsertti toteutettiin Tampereella Tuomiokirkko 100 vuotta -juhlakonserttisarjassa Tampere Chamberin säestyksellä ja Debra Gomez-Tapion johtamana tavalla, joka sai Aamulehden Pekka Vaajalahden kiittelemään kuoron vahvistuneita miesääniä ja toteamaan, että ”kokonaisuudessaan kuoro vaikutti varsin kehityskelpoiselta ja nykytilassaan pystyvältä”. Esityksen tunnelmaa korostettiin alttarilla ja seinillä vaihtuvilla valoefekteillä. Valosuunnittelu oli Nadja Räikän käsialaa.

Mozartin requiemia esitettiin myös pienemmillä paikkakunnilla, joissa suuria kirkkomusiikkiteoksia kuullaan harvoin. Syksyllä 2007 teos kuultiin Lempäälän kirkossa sekä Nauvon kirkossa urkusäestyksellisenä versiona. Vuonna 2008 teos esitettiin uudelleen Tampereella orkesterin säestyksellä sekä Pälkäneellä urkusäestyksellisenä versiona.

Solisteina toimivat kaikissa konserteissa sopraano Sanna Heikkinen, altto Mari Sares, tenori Juha Yli-Knuuttila ja basso Timo Riihonen. Urkurina urkusäestyksellisissä konserteissa oli Ilpo Laspas. Molemmissa Tampereen konserteissa orkesterina oli Tampere Chamber.

Lempäälän kirkossa 6.10.2007

Tampereen tuomiokirkossa 3.11.2007

Nauvon Pyhän Olavin kirkossa 4.11.2007

Tampereen tuomiokirkossa 14.3.2008

Pälkäneen kirkossa 16.3.2008

Händel-kuoron taiteellinen johtaja Debra-Gomez-Tapio, orkesteri Tampere Chamber ja kuoro Mozartin Requiemin esityksessä Tampereen tuomiokirkossa 3.11.2007. Kuva: Joel Maisalmi.


Alkuun